Säätieteilijät ovat luvanneet ensi viikolle föhn- tuulta Norjasta ja viittä lämpöastetta. Saapa nähdä. Tänään oli jo kuitenkin varsin mukava pyöräilysää. Ei tarvinnut enää pyntätä määrättömästi vaatteita päälle. Sään lämpenemisen huomaa myös lisääntyvänä pp-liikenteenä. Varsin paljon kuului tiaisten laulun lisäksi ketjujen kitinää. Näyttävät monet ajavan pyörällä huoltamatta niin kauan kun se vähänkin pysyy kasassa. Sikäli sen ymmärtää, että ruosteista ja huonokuntoista pyörää ei varkaatkaan vie.
Intiassa ovat huomanneet, että pienemmät pommit kulkevat polkupyörälläkin. En viitsi jatkaa ajatuskulkua pommista ja akkupyörästä. Huh.
Olen miettinyt, millaista olisi ollut, jos minun lapsuusaikoinani olisi ollut sähköpyöriä. Kun täytin 15v, sain käytetyn apumoottorin polkupyörääni. Asensin sen tietenkin itse. Se oli ollut erään diagonissan käytössä ja merkiltään Viktoria. Kuutiotilavuutta en muista, mutta teho oli 1 hv. Sen avulla polkupyörä kulki nopeammin kuin moni mopo. Niin kauan kun kulki. Vaati nimittäin melko paljon varikkotunteja tuo laite, mutta sehän oli vaan hauskaa. Silloin.
Toisin on nyt. Vanhan miehen paksu maha täää. Aidan rakoon jäää.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti