Talvi jatkuu ja jatkuu...

Kun kinokset eivät näytä merkkiäkään alenemisesta (viime yönäkin satoi lisää lunta), niin päätin siirtyä omavaltaisesti kesäaikaan, ja siirsin pyörän suojaisasta pyörävajasta ulos tuuleen ja tuiskuun. Päätökseen vaikutti ratkaisevasti se, että pyörävaja on kellarissa, jonne johtaa jyrkät portaat.

Sähköpyörä lumeen kaivetussa kolossaan

Ensin piti tosin ottaa lumilapio käteen ja kaivaa pyöräteline esiin. Siellä se hieno, lumenvalkoinen sähkömankeli nyt nököttää kinosten keskellä. Hyvä puoli tilanteesta lienee se, että pyörävarkaitakaan ei näillä keleillä liiku tungokseen asti.
Edellisestä päivityksestä on melko pitkä aika. Olen kyllä pyöräillyt tässä välilläkin, mutta oikeastaan mitään uutta ei ole tapahtunut. Pyörä on alkuvaikeuksien jälkeen toiminut moitteetta ja se käsitys vahvistuu, että sähköpyörä on mitä mainioin kulkupeli myös Suomen talveen. Sähkömoottori kompensoi tehokkaasti pakkasen jäykistämien laakereiden aiheuttaman kitkan.

Myös rengasvalinta on osunut kohdalleen. Muutama keli on ollut, jolloin on saanut ajella kieli keskellä suuta. Ohuen lumen peittämä jää on ollut niistä pahin. Vesijää olisi vielä pahempi, mutta niitä kelejä ei tänä talvena ole kohdalleni sattunut. Nastarenkaita en siis ole juuri kaivannut. Ehkä sitten, jos olisi joka aamu pakko lähteä liikkeelle.

Ei kun karvahattu korville ja sekaan tuuleen ja tuiskuun.